229 EMC-DIREKTIIVI JA ELEKTRONIIKKALAITTEIDEN TUOTEKEHITYS
Tutkimuksessa tarkasteltiin EU:n EMC-direktiivin vaatimuksia ja niiden soveltamista käytännössä. Työssä keskityttiin sähkö- ja elekt- roniikkateollisuuden tärkeimpien tuoteryhmien EMC-vaatimusten selvittämiseen ja tarkasteltiin tuotteiden kelpuutusmenettelyä. Lisäksi käsiteltiin joitakin sellaisia tuoteryhmiä, joihin kuuluvia tuotteita rahoi- ttajayritykset valmistavat. Tarkasteltiin niitä toimintatapoja, joilla tuot- teiden direktiivinmukaisuus voidaan osoittaa, ja arvioitiin niiden etuja ja haittoja. Selvitettiin laitteiden hyväksyntää standardinmukai- sen testauksen tai teknisen rakennetiedoston avulla. Koottiin projektin piiriin kuuluvien laiteryhmien EMC-vaatimukset ja ne testaus- tai tuote- standardit, joiden mukaan testaus suoritetaan. Tarkasteltiin näiden vaatimusten soveltamista käytännössä ja laitteiden testausta em. standardien mukaan sekä testaussuunnittelua. Tarkasteltiin myös teknisen rakennetiedoston laatimista ja siihen tarvittavia liitteitä, kuten teknisiä piirustuksia ja selostuksia, kuvia ym. dokumentteja.
Tarkasteltiin myös EMC-testausta tuotekehityksen aikana ja niitä EMC-palveluja, joita yritykset voivat käyttää tuotekehitysvaiheessa. Esiteltiin tärkeimmät EMC-testausmenetelmät ja testaustilat sekä testauksessa tarvittavia laitteita. Tarkasteltiin myös näiden testien suorittamista yritysten omissa tuotekehityslaboratorioissa. Lisäksi esitettiin sellaisia mittauksia ja testejä, joiden avulla laitteen EMC- ominaisuuksia voidaan tutkia käytännön tuotekehitystyössä.
Esitettiin toimintatapoja, joiden avulla tuotteen EMC-ominaisuuksien hallinta voidaan varmistaa tuotekehityksen ja tuotannon aikana. Tarkasteltiin myös EMC-suunnittelun periaatteita sekä EMC-testauk- sen vaatimia järjestelyjä. Erityisesti korostettiin EMC:n huomioonotta- mista laitteen suunnittelussa kokonaisvaltaisesti, koska lähes kaikki elektroniikkalaitteen osat ja rakenteet vaikuttavat sen EMC-ominai- suuksiin. Siksi kaikkien laitetta suunnittelevien ryhmien on osallistut- tava laitteen EMC-suunnitteluun ja sen EMC-ominaisuuksien seuran- taan tuotekehityksen aikana.
230 VESIPOHJAISET JUOKSUTTEET
Työssä tutkittiin uusien matalan kiintoaineen (LS) vesipohjaisten juok- sutteiden käytettävyyttä aaltojuotosprosessissa ja niillä juotettujen levyjen luotettavuutta. Testilevyt juotettiin teollisessa aaltojuotospro- sessissa, jonka jälkeen niille tehtiin vanhennustesti. Vertailuna olivat juottamattomat ja matalan kiintoaineen juoksutteella (liuottimena isopropanoli) juotetut pesemättömät levyt.
Testatut kaksi vesipohjaista juoksutetta vaikuttivat luotettavilta aalto- juottamisessa käytettyjen komponenttien osalta, mutta aiheuttivat migraatiopolkuja tiheissä suojaamattomissa rakenteissa. Visuaa- lisesti levyt olivat juottamisen jälkeen siistejä, mutta mm. SO-koteloi- den jalkojen välillä oli luotettavuusriskin aiheuttavia pieniä tinapalloja. Vertailujuoksutteen L3 levyissä oli testattuihin vesipohjaisiin juoksut- teisiin verrattuna enemmän migraatiota kampakuvioissa. Myös visuaalisia jäämiä oli enemmän, mutta tinapalloja vähemmän kuin testatuilla vesipohjaisillajuoksutteilla.
231 VIKATIETOKANNAN KÄYTTÖ SULAUTETTUJEN OHJELMISTOJEN TUOTANNOSSA
The objective of this report is to describe, in general terms and using some examples, a fault data base, to explain the associated basic concepts and terminology and to guide in the use and utilization of the fault data base. The hypothesis is that often the mere attention focussed onto the software process and the increasing consciousness resulting from the required measurement activities improve the quality of the software process. The proof of this statement, however, is left to the reader as a practical exercise
The report deals with the use of a fault data base in the software development process. Later phases are not addressed. Data bases are dealt with generally, no specific products are investigated and no comparisons are made. The report is intended for software managers and designers involved in the production of embedded software.
232 ASIAKASKOHTEISTEN ELEKTRONIIKKATUOTTEIDEN OHJELMISTOVARIAATIOIDEN HALLINTA
The objective was to create an efficient software configuration and delivery processes. All the possible options and product variations in software releases should be managed. This was done by using automatic compilation and linkageof version-controlled software components.
A practical approach to software configuration management (SCM) and version control has been developed. The project was set up because the software configuration management and delivery process is often a serious bottleneck for many other industrial product development and management operations. The developed SCM process is based on incremental improvement of software configuration management practices. The process consists of
identification of the needs and the current best practices for SCM and version control,
setting of measurable improvement goals and
definition of practical means to achieve the defined goals
The industrial applicability of the approach was ensured by several pilot studies. The gained experiences showed that a company can proceed rapidly from an adhoc SCM level to systematic, controllable and automated SCM practices.
At the final stage, the project team could introduce a working approach to improve
software version control
software configuration and change management, and
SCM interfaces to total product management schemes.
233 KIERRÄTYS JA YMPÄRISTÖKYSYMYKSET ELEKTRONIIKKATUOTANNOSSA
Tämä raportti on ”Kierrätys ja ympäristökysymykset elektroniikka- tuotannossa” (NUUKA) -projektin loppuraportti. Projektissa selvitettiin elektroniikkateollisuutta koskevaa lainsäädäntöä maailmanlaajuisesti sekä ympäristöjohtamisjärjestelmiä ja -merkintöjä. Lisäksi on laadittu lyhyt lista elektroniikkayritysten ympäristöstrategiaan liittyvistä asioista.
Ympäristölait asettavat minimivaatimukset yritysten ympäristölliselle toiminnalle. Elektroniikkatuotantoa koskevat lait käsittelevät jätteen keräämistä, uudelleenkäyttöä, kierrätystä tai hävittämistä. Ympäristö- lainsäädäntö käsittelee myös ympäristölle ja ihmiselle haitallisia aineita ja kemikaaleja. Haitallisten materiaalien kerääntyminen kaatopaikoille elektroniikkaromun mukana on ympäristöhaitta, joka halutaan ennaltaehkäistä. Useiden EU-maiden sekä Japanin lain- säädännöllä ja vapaaehtoisilla sopimuksilla pyritään lisäämään käytöstä poistettujen laitteiden kierrätystä, hyödyntämistä muutoin ja asianmukaista hävittämistä. Määräykset perustuvat yleensä tuottajan vastuu -periaatteeseen.
Yritykset voivat myös vapaaehtoisesti asettaa toiminnalleen ympäris- tösuojelullisia tavoitteita. Tällöin yrityksen on mahdollista auditoida ympäristöjohtamisjärjestelmä. Kansainvälisiä järjestelmiä ovat mm ISO 14001 ja 14004 sekä EMAS eli ”European Comminity Eco- Management and Audit Scheme”.
Ympäristömerkinnöillä halutaan ohjata kuluttajia hankkimaan tuotteita, joiden ympäristövaikutuksia on tietoisesti vähennetty. Pohjoismailla on oma joutsenmerkkinsä, saksalaisten ympäristömerkki on ”Sininen enkeli”. Useille sähkö- ja elektroniikkatuotteille, kuten kodinkoneille, on olemassa omat myöntämisperusteensa. Kartoitusvaiheessa ovat mm matkapuhelimet ja televisiot.
Elektroniikkayrityksillä on useita vaikutusmahdollisuuksia tuottei- densa haitallisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Ympäristö- ystävällisen tuotteen suunnittelussa ja valmistuksessa voidaan painottaa esimerkiksi seuraavia asioita:
tuote ei sisällä ympäristölle vahingollisia aineita,
tuote kuluttaa käyttöikänsä aikana mahdollisimman vähän energiaa,
tuotteen huoltaminen sekä korjaaminen on mielekästä, lisäksi suunnittelussa huomioidaan tuotteen mahdollinen päivittäminen.